27. loka, 2017

Koillismaan Yrittäjänaiset ry. perustettiin 25 vuotta sitten ja puheenjohtaja Valma Lämsä

Suomen talouselämä eli kiihkeää muutoksen aikaa 1990-luvun alussa. Marraskuussa 14.päivänä 1991 markka oli pistetty kellumaan, kaikista pankkien lupauksista huolimatta.  Useat yrittäjät yrittivät vakauttaa lainoja, mutta turhaan. Pankit eivät enää halunneet auttaa yrittäjiä. Perheemme muutti 1987 Joensuusta jatkamaan Viljo Määtän perustamaa Koillis-Infoa. Silloin saimme vielä markkaluottoa. Pian sen jälkeen rahamarkkinat vapautettiin, ja sen  jälkeen pankit siirtyivät lähes kokonaan valuuttaluottojen myöntämiseen. Useimmat pakotettiin vaihtamaan markkaluotot valuuttaluottoihin. Kurssitappiot ja korot olivat päätähuimaavia.Tämän päivän yrittäjät eivät voi ehkä uskoa todeksi niin korkeita korkoja. 

Kuvassa  vuonna 1995. Raili Moilanen, pj Valma Lämsä, Sirkka Siikaluoma, sihteeri Kaisa Halonen, Arja Virkkula, Hannele Karvonen ja Aili Ronkainen. Kuva Valma Lämsä.

Noina levottomina finanssitalouden epäuskottavina aikoina keskustelut yrittäjien tiedon lisäämiseksi vahvistuivat. Itse olimme kirja-paperi-data-ohjelmistorypäsyrittäjiä. Info-liikkeiden kautta etelä-Suomesta kantautui kammottavia uutisia rahamaailman päätöksistä ja liikevaihtojen romahtamisista. Kuusamon korkeudelle viestit saapuivat vuoden - kahden viiveellä. Läheisessä kontaktissa toimivat Ouluntien TB-huoltoasemayrittäjäpari Koitto ja Vuokko Moilanen, Torin Grillin yrittäjä Raili Moilanen, Kangas-Sirun yrittäjä Sirkka-Liisa Murtovaara, kampaamo Hannele Karvonen, lastenpukimo Paijan Aili Ronkainen. Autoliike Halosen Kaisa Halonen oli luonnollinen sihteeriehdokas kaikille.  Mukana keskusteluissa olivat Marjatta Jaakkola ja Arja Aho, jonka liiketiloissa kokoonnuttiin ensimmäisen kerran. Ensimmäinen hätäpalaveri oli marraskuun 17 päivän paikkeilla, kun markka oli pistetty kellumaan 14.11.1991. Ennakoitavissa olivat  epävakaat finanssimaailman tilanteet.

Itse suoritin ensimmäistä yrittäjäkurssiani Koillismaan Aikuiskoulutuskeskuksessa. Mikään tieto ei tuntunut riittävän verottajaa ja finanssitaloja vastaan. Oli selkeä syy järjestäytyä ei vain tiedonhankintaan vaan myös yrittäjien jaksamiseen liittyviin kokoontumisiin. 

Samaan aikaan äitimme oli menehtyä sydänkohtaukseen ja sen jälkeisiin komplikaatioihin. Alkuvuoden 1992 olimme perheenä sisarusten kesken melkein kolme kuukautta Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa, kun äidillemme tehtiin lähes kymmenen operaatiota. Lopulta keväällä 1992 hän kotiutui  Kuusamoon. 

Marjatta Jaakkola ja Arja Aho  olivat touhunneet Kuusamo Hotelliin perustamiskokouksen, johon osallistuivat myös Oulun Yrittäjänaiset sekä tietysti valtakunnallisen Suomen Yrittäjänaisten edustajat. Meitä paikallisia yrittäjiä oli alussa vain kourallinen, mutta saimme suostuteltua muutamia yrittäjiä mukaan, jotta saisimme hallituksen kokoon. Ensimmäisen kokouksen hallitus pitikin muutaman viikon sisällä. Laadittiin heti toimintasuunnitelma, jonka runko koostui asiakokoontumisista ja myös kevyemmistä liikunnallisista ja virkistyksellisistä kokoontumisista. Näimme ja koimme että tulevat vaikeat ajat koettelevat niin yrittiäjiä kuin yrittäjien perheitä.  Ennustuksemme kävivät valitettavasti karmeilla tavoilla toteen. Kokoontumisemme auttoivat varmasti monia hyödyn ja huvin muodossa.