24. elo, 2020

Manni - ajan kuvaa poliisin silmin ja korvin

Hain viime viikolla Turun "citystä" kolme kirjaa, ja tiesin, että kun kirjan aloitan, en voisi sitä lopettaa ennen viimeisen sivun tultua luetuksi.

Ostaessani kirjat tiesin, että niistä jokainen tulevat liittymään kirjatyöskentelyyni - tavalla taikka toisella.

"Manni" -kirjan otin ensimmäiseksi luettavaksi syystä, jota en itsekään ollut aloittaessani vielä jäsentäyt. Tarvitsin kiihkeästi tietoa sellaisista huumemaailman kiemuroista, joita en ymmärtänyt alkuunkaan. 

Rikolliset olivat tulleet kovin lähelle ja pitäneet minua myrskynsilmässä, josta en voinut irroittautua - edes koskelle - ennekuin myrskynsilmä saavutaisi tietyn lakipisteen.

Kirja antoi vastauksia moniin kysymyksiin, mutta vasta syntyneisiin jälkioireisiin - ei alkulähteiden kysymyksiin.

Kun "case" on finaalissa, voin saada "Myrskynsilmä"- tarinan, yli satasivuisena raporttina kansien väliin. Alku vaatii täydentämistä syiden suhteen ja loppuosa puolestaan seurausten osalta - niiden todellisista vaikutuksista.

Turkimusmatka jatkuu.