Yhteisötaideteos

Jyrkänkosken yhteisötaideteos kivestä

Alku on matkassa... malttakaa vielä hetki !

Kylttiä suunnitellaan - ja se tulostetaan säänkestävälle materiaalille pikimiten. Kyltissä on ohjaus taideteoksen rajauksista. Kalliopuutarhan rakentamista jatketaan nyt seuraavan työprojektin yhteydessä ensi kuussa. Koko yhteisötaideteos sijaitsee Kuusamon Kovasin Oy:n maalla, joka on samalla perheemme kotimiljöö. Myös itse kivipaasit ovat Kuusamon Kovasin Oy:n omaisuutta. Kylttiin tulevat merkityksi kaikki tahot, jotka olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa tätä taideteoksen alkutaivalta.

.......

Kotimme, liippatehtaan konttori-asuinrakennus paloi 7-8.1.2001. Muutaman vuoden päästä palosta kutsuin kaivinkoneen työstämään palojäämistöä. Kaivinkoneen kuljettaja totesi, että kaksikerroksinen koulumainen rakennus oli sijainnut emäkallion päällä. Siitä lähtien olin miettinyt esi-isien kivimuiston kunnioittamiseksi alkaa rakentaa tilalle kalliopuutarhaa.

Kohtalo puuttui kuvioon kun kiirastostaina Kuusamo opiston rehtori Kari Kantola soitti, että voisiko taiteiden maisteriryhmä tehdä yhteisötaideteoksen liippatehtaan historialliseksi muistomerkiksi. Ensin olin vastaan, mutta mietin, että ehkäpä taideteos voisi muodostua omista kivilohkareistamme - ja upota tähän miettimääni kalliopuutarhakokonaisuuteen. Lopulta suostuin.

Jyrkänkosken liippatehdasmiljööseen alkoi 14.5.2018 nousta yhteisötaideteos Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen taiteilijamaisteriryhmän toimesta. Kivipaasit olivat lähtökohtaisesti päämateriaalia kuvaamaan alueen sadan vuoden historiaa. Tien lähelle nousi seitsämän kivipaasia sahanterän kaaressa. Ilta-aurinko muodostaa kivien taakse hienon auringon kehrän. 

Toinen kivipaasiryhmä, viisi lohkaretta ovat samassa pyörösahan muodostelmassa lähempänä kanavan reunaa. Lopuksi Taiteilija Birgitta Lilhart Luulajasta, taiteiden maisteriryhmän ohjaajana tarttui kiviporaan ja ohjasi ryhmän tekemään kalliomaalauksia aiheisiin liittyen. Ensimmäisessä, lähinnä tietä olevassa peruskalliossa on viikatteen terä ja miehen kädessä oleva liippa. Muihin peruskallioihin lisättiin kivivuodet liippatehdasmiljöössä 1912 - 1999 ja nyt peruskallion paljastusvuosi 2018.

Vuotungin Maamiesseura, kyläyhteisönä, antoi kylätalon kahteen palaveriin ja mukana oli myös kylän ihmisiä saamassa tätä yhteistä taivalta alkuun.

Lämmin kiitos kaikille tämän yhteisötaideteoksen alkuun saattamiseksi.

 

Yhteisätaideteoksen alkuvaihe

Vuotungin Maamiesseura ja taiteilija Raimo Yli-Suvanto sekä Suoma-rouva olivat päivittäisiä uurastajia taideteoksen eteen. Lämmin kiitos !

Vuotungin Maamiesseura ja taiteilija Raimo Yli-Suvanto sekä Suoma-rouva olivat päivittäisiä uurastajia taideteoksen eteen. Lämmin kiitos !

Tekemisen meininki - yhteisötaideteos on saavuttanut ensimmäisen vaiheen päätepisteen. Julkistushetkeen valmistautuminen alkaa tästä. Aikaa on vielä jopa kaksi tuntia tehdä ympäristön  käsittelyä. Alue muistutti melkoista taisterutannerta. Oli selvää, etä kalliopuutarhan tekeminen taideteoksen ympärille alkaa vasta vaiheessa kaksi, samoin kyltti ja opasteet. Kuvassa Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen taiteiden maisteriohjelman opiskelijoita ja ohjaaja taiteilija Birgitta Linhart Luulajasta.

Tekemisen meininki - yhteisötaideteos on saavuttanut ensimmäisen vaiheen päätepisteen. Julkistushetkeen valmistautuminen alkaa tästä. Aikaa on vielä jopa kaksi tuntia tehdä ympäristön käsittelyä. Alue muistutti melkoista taisterutannerta. Oli selvää, etä kalliopuutarhan tekeminen taideteoksen ympärille alkaa vasta vaiheessa kaksi, samoin kyltti ja opasteet. Kuvassa Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen taiteiden maisteriohjelman opiskelijoita ja ohjaaja taiteilija Birgitta Linhart Luulajasta.

Torstai-illan julkistustilaisuudessa Lapin yliopiston maisteriohjelman projektipäällikkö Salla-Mari Koistinen avasi tilaisuuden ja kertoi hankeesta ja sen merkityksestä kaikille osapuolille. Opiskelija Kalle Immonen kertoi toteutuksen vauhdista ja laajuudesta. Aikaa oli vähän, mutta sää suosi ja henki oli hyvä. Reijo Palosaari kertoi Vuotungin kyläyhteisön - Maamiesseuran osallisuudesta teoksen toteuttamisessa. Kaksi palaveria pidettiin Kylätalolla ja mukana toteuttamassa oli kyläyhteisön väkeä.

Torstai-illan julkistustilaisuudessa Lapin yliopiston maisteriohjelman projektipäällikkö Salla-Mari Koistinen avasi tilaisuuden ja kertoi hankeesta ja sen merkityksestä kaikille osapuolille. Opiskelija Kalle Immonen kertoi toteutuksen vauhdista ja laajuudesta. Aikaa oli vähän, mutta sää suosi ja henki oli hyvä. Reijo Palosaari kertoi Vuotungin kyläyhteisön - Maamiesseuran osallisuudesta teoksen toteuttamisessa. Kaksi palaveria pidettiin Kylätalolla ja mukana toteuttamassa oli kyläyhteisön väkeä.

Torstai-iltana 17.5.2018 klo 19.00 kokoontui taideteoksen julkistustilaisuuteen lähes 60 henkilöä. Kaikkiaan koko päivän aikana yhteensä kävijöitä oli yli kuusikymmentä. Vanhoja liipantekijäitä oli paikalla Eino Hanhela, jonka isä toimi työnjohtajana liippatehtaalla Kansallispankin omistaessa tehtaan. Toinen liipantekijä läsnäolevista oli Eila Tenhunen, jonka isä Iisak Herman Viinikka oli Eemil Suoperän kanssa merkittävimmät kivisahurit.

Torstai-iltana 17.5.2018 klo 19.00 kokoontui taideteoksen julkistustilaisuuteen lähes 60 henkilöä. Kaikkiaan koko päivän aikana yhteensä kävijöitä oli yli kuusikymmentä. Vanhoja liipantekijäitä oli paikalla Eino Hanhela, jonka isä toimi työnjohtajana liippatehtaalla Kansallispankin omistaessa tehtaan. Toinen liipantekijä läsnäolevista oli Eila Tenhunen, jonka isä Iisak Herman Viinikka oli Eemil Suoperän kanssa merkittävimmät kivisahurit.

Taiteilijamaisteriopiskelijoita ja maisteriohjelman projektipäällikkö Salla-Mari Koistinen (oikealla) keskustelevat kalliopuutarhaan istutetuista Lea Iso-Möttösen lahjoittamista Vuorenkilpi-kasveista, - - ja mitkä muut kasvit mahdollisesti menestyvät näin aurinkoisella aukiolla.

Taiteilijamaisteriopiskelijoita ja maisteriohjelman projektipäällikkö Salla-Mari Koistinen (oikealla) keskustelevat kalliopuutarhaan istutetuista Lea Iso-Möttösen lahjoittamista Vuorenkilpi-kasveista, - - ja mitkä muut kasvit mahdollisesti menestyvät näin aurinkoisella aukiolla.

Kummisetäni Eino Hanhela,vanha liipantekijä, jonka isä Eetu Hanhela oli työnjohtajana Kansallispankin aikana 1933 - 1945. Sodan aikana tehtaalla toimi vain jauhomylly ja turbiinivoimalaitos.  Lämmin kiitos Eikalle hänen jaksaessa aina minua kannustaa ja auttaa uusiin tapahtumiin.

Kummisetäni Eino Hanhela,vanha liipantekijä, jonka isä Eetu Hanhela oli työnjohtajana Kansallispankin aikana 1933 - 1945. Sodan aikana tehtaalla toimi vain jauhomylly ja turbiinivoimalaitos. Lämmin kiitos Eikalle hänen jaksaessa aina minua kannustaa ja auttaa uusiin tapahtumiin.

Uusimmat kommentit

29.07 | 20:41

Hei! Kyllä esi-isät kiertyvät Puolangalle ja aivan Laatokan rannoille. Palaan kuvioon. Katsotaan sukukirjoista. VL

29.07 | 10:34

Hei ! minua kiinnostaa olenko sukua, minun mummoni asui Puolangalla hänen nimensä oli Amanda Moilanen

28.04 | 08:10

Hei ! Karhunkuvaus ja -katselupalvelu. Puh. 040 187 4226 Veikko Tyni, joka oli myös meidän "oppaamme". Mekin olimme siellä kuvaamassa vieraidemme kanssa. Onnea matkaan !

28.04 | 06:39

Terve.Millon vois käydä katsoon karhuja siellä
sun kuvaupaikalla?Aikoja,ajankohta,porukan koko,hinta.T.Mika Isoaho ja Sakari Arminen

Jaa tämä sivu