Kuusamo 150 -teollisuus, 1868 - 2023, Liippapitäjästä kansainvälisyyteen. Kirja julkistettiin 29.7.2023 Kuusamotalossa Kuusamon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Pauli Saapungin ja kulttuuritoimen johtaja Ulla Ingalsuo-Laaksosen toimesta.  Painosmäärä 1000 kpl.   

Kuusamo syntyi 1868. Suomi oli Venäjän vallan alla. Elinkeinot liittyivät selviämiseen idän ja lännen välillä. Porotalous ja kaskeaminen hallitsivat. Kuusamon seurakunta, 350 vuotta täyttänyt, loi pohjan pitäjän rajoille ja kuusamolaisten lukemaan oppimiselle. Kun Venäjä hyökkäsi Krimille, Suomi itsenäistyi. Toisen kerran kun Venäjä hyökkäsi Krimille, Suomi liittyi Natoon.

Kuusamon teollisuuden kivijalka luotiin Matti Eksymän perustaessa Jyrkänkoskelle liippatehtaan, jota Mauri  Timonen jatkoi sähköistämällä kivihiomotehtaan 1925. Puuteollisuuden vienti alkoi toisen maailman sodan jälleenrakennuksen kiivaimpaan aikaan 1949. Jyrkänkosken tehtaan johtoon valittiin Johan Vilhelm Määttä. Hän oli ollut jo 1930-luvulta lähtien tehtaan työssä. Sodan jälkeen hänen johdollaan puutavaran vienti länteen Eurooppaan alkoi ja jatkui 1980-luvulle saakka. Suomi ja suomalaiset ovat aina olleet kansainvälisiä. Matkailu pohjoisilla herkuilla - elämysteollisuus voi hyvin.

Koskisodan tilalle ovat nousseet Ukrainan sodan ja ilmastonmuutoksen pilvet. Maan kätköistä etsitään nyt aarteita ja orastava kaivosteollisuus on uusi haaste. Kuusamon on soviteteltava teollisuuden nelijakkaraa uuteen asentoon.

Tilaus hintaan 59,00 €/kpl, sis alv 10 %, valma@rakali.fi ja valma.lamsa@iki.fi. Mukana alkuperäinen kuusamolainen liippa 1940-luvulta. Myynnissä Karhuntassu ja Bjarmia Kuusamossa.

Kirjaan tulleen materiaalin tutkiminen alkoi osaltani 1999 ja päättyi  2023. Kirjan aineistoa on lajiteltu vuosia, johtuen arkiston laajuudesta ja sen  jakautumisesta useille suvuille. Lisäksi vaikeita valintatilanteita syntyi fakta-aineiston rajaamisessa koskien  mm. äänitteitä ja videoita.

Kuusamo 150 -teollisuuskirjaan on puristettu kooste sadoista faktadokumenteista, joita sisältyy edeltäviin Liippatehtaan tarinoihin osat I - IV.

Liippatehtaan tarinoita osa III, 1933 - 1945,

Julkistus 16.4.2015, Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen, Kitkantien juhlanäyttelyssä. Painosmäärä 1000 kpl.

Liippatehtaan toiminnan pysähdyttyä vuonna 1932 hävisivät työpaikat ja koko Kuusamon kunta ajautui valtion holhoukseen. Pankki ei myynytkään tehdasta, vaan alkoi itse tehtailijaksi palkaten työnjohtajaksi kylältä Eetu Hanhelan.  Pankki pienensi turbiiniallasta ja tehot voiman tuotannossa heikkenivät. Pankki ei myöskään satsannut markkinointiin samassa suhteessa kuin edeltäjätehtailija. Työnjohto ja työntekijät olivat omalta kylältä. Töitä tehtiin omiien maataloustöiden ohella. Sodan pelko väijyi niin pankin kuin kyläläisten mielessä jo paljon ennen toisen maailman sodan alkua. Välirauhan aikana toiminnassa oli vain jauhomylly. Sodan aikana tehdasta asuttivat myös saksalaiset. 

Koillisen taikaa 1974 - 2014 -juhlavuoden kirja

Jukistus Kuusamon kirjastossa joulukuussa 2014. Painosmäärä 500 kpl. Taiteilijaseura Koillinen Ry:n historia ja taiteilijaesittely.

Koostaja, kirjoittaja, toimittaja Valma Lämsä, yhteistyössä Taiteilijaseura Koillisen kanssa.

Kirjassa peilataan taiteen maailmaa aina Kalliomaalauksista digisiveltimiin. Kirjan loppuosassa esitellään vuonna 2014 jäsenenä olleet taiteilijat teoksineen. Taiteilijat kertovat "miksi ja miten minusta tuli taiteilija? "

Liippatehtaan tarinoita, osa IV, vv. 1945 - 1968, -kirja

Julkistus marraskuussa 2014, Kuusamo-talo. Painosmäärä 1000 kpl.

Sodan päätyttyä Kansallispankki oli valmis myymään tehtaan kylän miesten perustamalle Kuusamon Kovasin Oy:lle. Liippoja valmistettiin helmikuulle 1949.  Perinteisen liipan korvasi tehdasvalmisteinen puristeliippa.

Eurooppa oli pommitettu maan tasalle ja se tarvitsi sahattua puutavaraa. Kovasin Oy perusti tytäryhtiön Kuusamon Jyrkänkoski Oy:n sahaamaan ja viemään puutavaraa Eurooppaan.

Liippatehtaan viereen perustivat  vuonna 1960 Ville ja Antti Määttä oman sahan, Vuotunki Oy:n, joka toimitti puutavaraa Eurooppaan työllistäen valtaisan määrän ihmisiä Jyrkänkoskelta, Määttälästä ja Suorajärveltä, jopa kauempaakin. Kuusamon Kovasin Oy, liippatehdas ja saha toimivat vuoteen 1968 saakka, Johan Vilhelm Moilasen kuolemaan asti.

Kuusamo sydämellä - Kuusamo in my heart -kirja

Julkistus: Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen, Luontokuvakeskus Hannu Hautala, Karhuntassu, 2012. Painosmäärä 3000 kpl.

Kuvat: Paavo Hamunen, Hannu Hautala, Olli Lamminsalo ja Petteri Törmänen.Tekstit: Risto Pikkupeura ja Susanna Aarnio. Englannin käännökset: Jonna Lohi.

Toimitus ja alkuruno Valma Lämsä. 

Liippatehtaan tarinoita, osa II, vv. 1920 - 1933 -kirja

Julkistus: Luontokuvakeskus Hannu Hautala, Karhuntassu, 2011. Painosmäärä 1000 kpl.

Nurmeslainen Mauri Timonen ja isänsä liikemies Matti Timonen ostivat tehtaan Kansallispankilta. Timonen hankki Saksasta kivikoneet ja toimitti Suomen eduskuntaan lattiakiviä pyöröhalliin ja lehterille, huolimatta vastoinkäymisistä. Pahin oli tulipalo helmikuussa 1929. Mauri oli isänsä Matti Timosen kanssa ennakkoluuloton ja rohkea tehtailija.

Timosen aikaa sanotaan loistoajaksi, joka jätti jälkensä aikalaisiin. Mitään juhlia Kuusamossa ei aloitettu ilman Timosen parin läsnäoloa. Lopulta vastoinkäymiset lannistivat ja tehdas ajautui Kansallispankille vuonna 1932.

Liippatehtaan tarinoita, osa II, täydentävä video,  julkistettiin Eksymän sukuseuran kokouksessa heinäkuussa 2012.  Video on loppuunmyyty.

Liippatehtaan tarinoita, osa I, vv, 1912 - 1920 -kirja

Julkistus: Kuusamon kaupunginjohtaja Timo Halonen, Kuusamo-talo, 2011. Painos 1000 kpl.

Liippatehtaan perustaja Matti Eksymä oli voimakastahtoinen ja kauaskatseinen mies. Taistelu koskivoiman käytöstä kesti vuosia. Siitä huolimatta hän taisteli tehtaan toiminnan liikkeelle ja vei liippoja aina Turkkiin saakka. Matti Eksymä teki yhteistyötä "etelän liikemiesten" kanssa. Se oli sekä hyvästä että pahasta.

Lopulta Eksymä luopui tehtaasta etelän liikekumppanilleen, Kurikan Tuiskulle, joka oli ollut myyntimiehenä. Rakentaessaan ja koneistaessaan tehdasta Tuisku velkaantui ja lopulta jätti tehtaan Kansallispankille. 

Liippatehtaan tarinoita, osa I, täydentävä video, painos 100 kpl, video on loppuunmyyty.